Home Iindaba I-ConCourt iyeka ukugxothwa kwabantu abafuna indawo yokukhosela

    I-ConCourt iyeka ukugxothwa kwabantu abafuna indawo yokukhosela

    INkundla yoMgaqo-siseko iqinisekisile ngazwi linye ukuba abantu abafuna indawo yokukhosela (asylum seekers) abanakugxothwa ngaphandle kokuba bafikelele ngokufanelekileyo kwinkqubo yokukhuselwa.

    Inkundla ibhengeze ukuba amacandelo oMthetho weeMbacu, avumela amagosa okufudukela kwelinye ilizwe ukuba agxothe umntu ofuna indawo yokhuselo ukuba ukwilizwe elingenayo i-visa yokuhamba, akahambelani nomgaqo-siseko.

    I-visa yokuhamba ikhutshwa kwizibuko lokungena ukuvumela umntu ukuba aye kwiziko lokwamkela ababaleki aze afake isicelo sokukhuselwa.

    Esi sigqibo siza kusebenza ngoko nangoko. Siqinisekisa isigqibo seNkundla ePhakamileyo yaseNtshona Koloni kunyaka ophelileyo kwisicelo esifakwe liZiko laseScalabrini laseKapa.

    UScalabrini wayephikisa ngelithi izilungiso zomthetho, ezaqala ukusebenza ngenyanga yoMqungu ka-2020, zithintele abantu ababengenazo ii-visa zokuhamba ezisebenzayo ukuba bangene kwinkqubo yokhuseleko.

    UScalabrini uphikisa ngelithi izilungiso zinike amagosa eSebe leMicimbi yaseKhaya kwiiofisi zokwamkela ababaleki “igunya elilodwa” lokumisela ukuba abantu abafuna indawo ekhuselekileyo abangenazo ii-visa zokuhamba kufuneka bagxothwe okanye bavunyelwe ukuba baqhubeke nenyathelo elilandelayo lenkqubo yokucela indawo yokhuselo.

    Abantu abangenazo ii-visa zokuhamba babengavalelwa ngaphandle logama nje benokubonisa izizathu ezifanelekileyo nezinyanzelisayo.

    Kwisigwebo senkundla ephakamileyo, esakhutshwa ngoLwesibini umhlaweisixhenxe (7) kweyeKhala, uJaji uSteven Majiedt uthe ngaphambi kokuba olu hlengahlengiso luqale ukusebenza, nabani na oye wazisa kwiOfisi yokwamkela ababaleki angangena kwinkqubo yokwamkela ababaleki, nokuba baqale bazibika kwindawo yokungena, nokuba bebekho eMzantsi Afrika ngokungekho mthethweni na kwaye ixesha elingakanani.

    UMajiedt uthe olu hlengahlengiso “lutshintshe ngokusisiseko esi sikhundla” ngokuzisa “izihluzi zenkqubo”.

    Lube nefuthe elisebenzayo lokuthintela umntu ofuna indawo yokukhosela ukuba aqhubeke nesigqibo esisekelwe kwimfanelo yakhe kwaye ambeke ekugxothweni ukuba akanakunika izizathu ezifanelekileyo zokungabi nayo i-visa yokuhamba kwindawo ekhuselekileyo.

    Uthe kumanqanaba ahlukeneyo enkqubo, umthetho wawufuna ukuba umfaki-sicelo anike “izizathu ezifanelekileyo,” kunye “nezizathu ezinyanzelisayo”, kodwa akukho ndawo apho ezi zichazwe khona – “ukudala umngcipheko wokwenene wokwenza izigqibo ngokungacwangciswanga nangokungangqinelaniyo”.

    “Bonke abafuna indawo yokukhosela bakhuselwe ngumgaqo wokungagxothwa kwaye ukhuseleko lusebenza logama nje ibango lesimo sokuba yimbacu lingekaliwa ekugqibeleni emva kwenkqubo efanelekileyo ngokweemfuno,” utshilo uMajiedt.

    Uthe lo mgaqo unokushenxiswa kuphela ukuba kukho izizathu ezifanelekileyo zokujonga iimbacu njengengozi kukhuseleko lwelizwe okanye kuluntu, okanye ukuba ugwetywe ngolwaphulo-mthetho olunzima kakhulu.

    UMajiedt uthe akukho siseko sifanelekileyo sokuthintela abafuna indawo yokukhosela ukuba bafake isicelo sesimo sokuba yimbacu “ngokusekelwe kwiimpazamo zenkqubo”. Abaphenduli bathi le “lenkqubo yokhuseleko” kuphela, yayingacingelwanga kakuhle, utshilo.

    “Ayiboneleli ngeziphumo zokuba, okanye ukungabi nazo, izizathu ezivakalayo zokungabi ne-visa yokuhamba. Oku akunakuthiwa kukuqhubela phambili injongo esemthethweni. Ibeka abo bafuna indawo yokukhuseleko abasengozini kwelinye inyathelo le-bureaucratic. Oku kukusetyenziswa kwamandla karhulumente ngokungakhethi cala.”

    Inkundla ijolise kubaphenduli bakarhulumente, isithi “bamangalele kakubi kakhulu” kwaye “ukungakhathali okukhulu kunye nokungakwazi ukuzenzela izinto eziphazamisayo zizinto ezixhalabisa kakhulu kwaye akufuneki ziphindwe”.

    UMajiedt uthe, ngaphezu kweziphene ezininzi zenkqubo, amagqwetha ommangalelwa enze izibhengezo ezibanzi nezingenakuxhaswa malunga nokubandakanyeka kwabemi base-Afghanistan naseBangladesh ekurhwebeni ngabantu eMzantsi Afrika.

    “Ukuqhubela phambili amabango anjalo, ingakumbi xa kungekho siseko sobungqina, akuphelelanga nje ekuphazamiseni ukuthembeka kwetyala likaRhulumente kodwa kwangenisa intetho ethi inobungozi bokubonwa njengocalucalulo lwabantu bamanye amazwe kunye nokutyholwa ngokobuhlanga.”

    “Oku akunamsebenzi. Ukungeniswa kolu hlobo, xa kudluliselwe phambi kwale nkundla, kunamandla okuguqula amabali oluntu ngokubanzi malunga nababaleki kwaye kunokuchaphazela kakubi ukukhuselwa kwamalungelo abo.”

    Inkundla yayalela abaphenduli ukuba bahlawule iindleko zesicelo.

    (Eli nqaku lavela okokuqala kwiGroundUp)

    Exit mobile version
    Enable Notifications OK No thanks