Uluntu lwasemaphandleni aseNgqamakhwe kwiphondo leMpuma Koloni, lushiywe lukhwankqisiwe kwaye lulila emva kokubulawa ngolunya komama oneminyaka engamangamashumi amane anesibini (42) ubudala, kwinto abasemagunyeni abayichaza njengetyala elibi lobundlobongela obusekelwe kwisini kunye nokubulawa kwabasetyhini.
UTembisa Ntonga ubulewe kwikhaya lomyeni wakhe kwilali yaseJekezi kwindawo yolawulo yaseXilinxa, kufutshane neNgqamakhwe, ngempelaveki.
Ngokwesithethi samapolisa uBrig Nobuntu Gantana, uNtonga “ufunyenwe efile enenxeba lokuhlatywa emzimbeni wakhe ongasentla”.
“Kukholelwa ukuba uhlaselwe yindoda yakhe awayengasahlali nayo, ekuthiwa yabaleka kwindawo yesiganeko emva nje kwesiganeko.
“Amapolisa aqalise ukuzingela ngokunzulu kwaye iingxelo zithi ukubanjwa komrhanelwa kusondele,” utshilo.
Le ntlekele ibonise iingozi ezijongene nabafazi abafuna ubulungisa kwaye balwela amalungelo abo, ngakumbi kumatyala aquka inkxaso yabantwana kunye neengxabano zasekhaya.
I-ofisi yoMphathiswa woPhuhliso loLuntu eMpuma Koloni uBukiwe Fanta ithe uNtonga ubulewe emva kokuba evule ityala lesondlo sabantwana ngokuchasene nombulali wakhe otyholwa ngokufa kwakhe, ephakamisa inkxalabo yokuba ukufuna kwakhe uncedo lwezomthetho kusenokuba kukhokelele kuhlaselo olumbuleleyo.
UMphathiswa ubonakalise usizi kunye nomsindo ngokubulawa kwelinina.
“Ukulahlekelwa bubomi belinina akuyongxaki nje yobuqu kusapho lwakhe nakuluntu, sisikhumbuzo esicacileyo semingeni abajongene nayo abasetyhini abaninzi abafuna ubulungisa kunye nokukhuselwa. Akwamkelekanga ukuba ukufuna uncedo lwesondlo sabantwana kunokukhokelela kwisiphumo esibi kangaka.
“Esi siganeko sigxininisa imfuneko ebalulekileyo yendlela ebanzi yokulwa nobundlobongela obusekelwe kwisini, ukuqinisekisa ukuba abafazi bazive bekhuselekile kwaye bexhaswa xa befuna uncedo,” utshilo uFanta.
Ugxininise ukuba ukubanjwa, kukodwa, kwababulali abafanayo “akwanelanga ukujongana nengxaki enzulu yobundlobongela obujoliswe kubasetyhini”.
“Kufuneka sisebenzisane ukudala imeko-bume apho abafazi banokulandela amalungelo abo ngaphandle koloyiko lokuphindezelwa okanye ugonyamelo. Urhulumente wephondo uzimisele ukuqinisa iinkqubo zokuxhasa amaxhoba obundlobongela basekhaya kwaye uza kuqhubeka nokukhuthaza izixhobo ezingaphezulu zeendawo zokukhusela, iingcebiso kunye nenkxaso yezomthetho.
“Kubalulekile ukuba sinike amandla abafazi ukuba bamele amalungelo abo kwaye baqinisekise ukuba banokufikelela kukhuseleko abaludingayo,” utshilo uFanta.
UMphathiswa unxuse onke amalungu oluntu ukuba athethe ngokuchasene nobundlobongela kwaye axhase amanyathelo akhuthaza ukulingana ngokwesini.
“Kufuneka sikhuthaze inkcubeko yentlonipho kunye noxanduva kuluntu lwethu, apho ubundlobongela bungamkelekanga kwaye bungamkelekanga,” utshilo.
Njengoko uphando luqhubeka, uluntu lujongene nokulahlekelwa, kunye neemeko eziphazamisayo zokufa kukaNtonga.
Abemi abaninzi bacele isohlwayo esiqatha kubenzi bobundlobongela obusekelwe kwisini.
Ityala lisaphandwa, apho amapolisa ebongoza nabani na onolwazi malunga nendawo ahlala kuyo umrhanelwa ukuba eze ngaphambili.
Uluntu, okwangoku, luthembisa ukukhumbula iNtonga kungekuphela nje njengexhoba kodwa njengophawu lomzabalazo oqhubekayo wokhuseleko nobulungisa babasetyhini eMzantsi Afrika.
I-Daily Dispatch

