NjengoSomlomo weNdlu yoWiso-mthetho kulawulo lwesithandathu lwedemokhrasi, uMapisa-Nqakula uye waseka igqiza leCandelo lama-89 elijonga indlela uRamaphosa awaziphatha ngayo malunga nokuqhekezwa kwefama yakhe yaseLimpopo, iPhala Phala.
UNosiviwe Mapisa-Nqakula, otyholwa ngobuqhophololo nobesakuba nguSomlomo wepalamente, uthi imingeni yakhe kurhulumente iqale ngethuba efuna uphando ngesiganeko sasePhala Phala.
“Xa ndandinyula ukuba ndibize uphando lwasepalamente ngomba wePhala Phala, ndazenzela iintshaba kwezopolitiko,” utshilo kwingxelo efungelweyo yenkundla.
“Xa ndandisenza olu khetho, ndakwenza oko ngaphandle koloyiko okanye umkhethe ndaza ndalandela umthetho. Ndakhethe ivoti yoluntu kwimiba ephathelele kuMongameli ohleliyo, uMnu Cyril Ramaphosa.”
NjengoSomlomo weNdlu yoWiso-mthetho kulawulo lwesithandathu lwedemokhrasi, uMapisa-Nqakula uye waseka igqiza leCandelo lama-89 elijonga indlela uRamaphosa aziphethe ngayo malunga nokuqhekezwa kwefama yakhe yaseLimpopo, iPhala Phala.
Igqiza lakamva lifumanise indlela uRamaphosa aziphatha ngayo, wenza izinto ezine ezigwenxa kunye nokungaziphathi kakuhle okunxulumene neofisi yakhe njengomongameli welizwe. Ngelixa ingxelo yeCandelo lama-89 yenza izigqibo ezigwenxa ngoRamaphosa, i-ANC yasebenzisa uninzi lwayo epalamente ukuvota ngokuchasene nokwamkelwa kwayo kunye nophando lokutyhola umongameli.
Izityholo zikaMapisa-Nqakula ngakuRamaphosa zivela kwisicelo esifakwe enkundleni kutshanje sokuba urhulumente aveze iinkcukacha ezithe vetshe malunga netyala lakhe lobuqhophololo.
Kungoku nje ubekwe amatyala alishumi elinesibini (12) orhwaphilizo kunye nelinye lokuxhaphaza imali, kwityala eliphambi kweNkundla ePhakamileyo yasePitoli. Izityholo zinxulumene nexesha lakhe njengomphathiswa wezoKhuselo xa kutyholwa ukuba wayecenga waza wafumana imali efikelela kwi-R4,5 yezigidi zeerandi kwikontraka yezokhuselo.
Unokontraka ekuthethwa ngaye nguNombasa Ntsondwa-Ndhlovu, nenkampani yakhe, Umkhombe Marine ibingumniki-nkonzo kweli sebe.
Kwisicelo sikaMapisa-Nqakula esifakwe enkundleni kutshanje, ufuna ukufikelela kumacandelo A, B no-C kwidokethi lamapolisa ngakuye.
Ngelixa urhulumente uthe sele ebhengeze icandelo A ledokethi, eliqulethe uxwebhu lwetyala kunye nesimangalo, uyala ukunika amanye amacandelo athetha ngembalelwano (iCandelo B) kunye nedayari yophando (iCandelo C).
UMapisa-Nqakula uthe kwisicelo sakhe uNtsondwa-Ndhlovu waqala waphandwa ngumkhosi ngobuqhophololo phambi kokuba umcimbi wakhe ujikwe ngequbuliso waze walingqina likarhulumente. UMapisa-Nqakula ucela idokhethi yaMapolisa oMkhosi ngakuNtsondwa-Ndhlovu nazo zonke izinto ezinxulumene netyala lakhe.
UMapisa-Nqakula ukwacela “iidokethi zolwazi” kurhulumente.
Uthe isicelo sakhe sisekwe kwinkolelo yokuba urhulumente uyamtshutshisa “ngobungqina obukrokrelekayo kunye nobungqina obubambekayo.”
“Ndicela ukuba le nkundla ingenelele kwaye ibuyise ulungelelwaniso, ngokulinganisa ukungafani okucacileyo kolwazi olubangelwe kukubhidaniswa okucacileyo kwenkqubo uMbuso othe waqokelela – okanye wavelisa ubungqina obuchasene nam,” utshilo uMapisa-Nqakula. i-afidavithi yakhe yenkundla.
Kwisicelo sakhe, uMapisa-Nqakula uhlala ebanga ngelithi utshutshiswa ngamajelo eendaba.
Uthe iinkcukacha ezininzi zetyala lakhe zadityaniswa namajelo eendaba phambi kokuba yena okanye iqela lakhe lezomthetho bazazi.
“Amajelo eendaba abonakala enolwazi olungcono kunaye nabani na ngalo mbandela,” utshilo.
UMapisa-Nqakula uthi ufumene kumajelo eendaba ukuba uNtsondwa-Ndhlovu nomyeni wakhe owayenqunyanyisiwe uSekela Gqirha wotyando-jikelele womkhosi wezokhuselo woMzantsi Afrika uMajor General Noel Ndhlovu baphandwa ngethenda exabisa i-R210 million.
“Ibakala neemeko zezi zigqibo zibalulekile kwinkundla xa ifuna ukwenza isigqibo esinengqiqo, nesinolwazi malunga nokuthembeka kophando; ukuthembeka kwamangqina karhulumente; nokuba umtshutshisi obambeleyo, uAdvocate (Bheki) Manyathi angatshutshisa na kulo mba, ngakumbi kuba ulingqina kweminye okanye kuyo yonke le miba.”

